6/29/2010

Blue skies but the sun isn't coming out no, today it's like I'm under a heavy cloud

Se tyttö istuu yksin nurkassa ja kuuntelee muita, 
välillä se erehtyy avaamaan suunsa
mutta ei sitä enää kukaan kuuntele,
se on vaan yksi rikkirevitty ja unohdettu
pala tätä ikuisuutta.
Jos muut kerrankin olisivat oikein hiljaa, 
saattaisivat ne kuulla sen liekin lailla sammuvan sydämen.
Aamulla kun ne herää ei kuulu edes lintujen laulua,
ikkunoihin kertyneet kastepisarat valuvat kuin kyynelet
eikä kukaan ymmärräkään,
kuinka se pieni enkeli nukkui pois yksinäisyyttään.


lukuohje: rivien välistä.

2 kommenttia:

  1. Kaunis teksti.. Mielummin save me, siitä pyynnöstä voisi olla jopa apua. <3

    VastaaPoista
  2. En voi muuta sanoa kuin että; ihan helvetin kaunista tekstiä. Samaistun. Ps. olen uusi lukija.

    VastaaPoista